Pitäisikö vain ”eliitin” äänestää?

Aina välillä törmää ajatuksiin, että kansanedustajille tai kuntapoliitikoille pitäisi olla koulutus-, sivistys-, älykkyys- tai jotkut muut rajat. Vain tiettyjen kriteerien täyttyessä, henkilö voisi hakeutua ehdokkaaksi päättämään yhteisistä asioista. Mikäli kriteerit eivät täyty, eikö henkilö ole kykenevä muodostamaan mielipidettä yhteisistä asioista? Haluavatko tällaisen ajatusmallin kannattajat todella palata keskiaikaiseen säätyedustukseen demokratian sijaan?

Mikäli tällaiseen mentäisiin, eikö silloin myös äänestysoikeutta tulisi rajoittaa, jottei vaillinainen kansanosa äänestäisi väärin? Eduskunnan perustaminen vuonna 1906 merkitsi suurta muutosta keskiaikaisesta säätyedustuksesta aikansa edistyneimpään parlamentaariseen järjestelmään. Tuolloin annettiin yleinen äänioikeus kaikille 24 vuotta täyttäneille suomalaisille. Äänioikeutettujen määrän kasvoi lähes kymmenkertaiseksi säätyvaltiopäivien aikaan verrattuna. Äänestämään pääsy ei enää ollut kiinni sosiaalisesta asemasta tai sukupuolesta.

Jokainen vaaleilla valittu kuntapoliitikko tai kansanedustaja on saanut ääniä Suomen kansalaisilta, jotka ovat sitä mieltä, että juuri tuo mies tai nainen on paras hoitamaan hänen asioitaan joko kunnassa tai eduskunnassa. Näin tulee olla jatkossakin.

Eduskunnassa on edustus jokaisesta maakunnasta ja lähes kaikista ammattiryhmistä. Samoin kunnanvaltuuston kokoonpanon tulee peilata kunnan väestöä. Jotta päätöksenteossa huomioidaan koko yhteiskunnan kirjo, tulee myös päättäjien tulla erilaisista koulutus- ja ammattitaustoista. Jos päättäjämme olisivat vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ja akateemisessa maailmassa menestyneitä, osaisivatko he huomioida asioita myös sen työttömän toimeentulotuella elävän yksinhuoltajan näkökulmasta tai pienyrittäjän tai maanviljelijän? Osaako ruuhkavuosia elävä nuori kansanedustaja asettua eläkeläisen asemaan tai päinvastoin?

Suomalainen äänestysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi on koko demokratiamme ydin. Demokratia merkitsee oikeutta äänestää väärin ja vääriä henkilöitä. Tämä väärin riippuu aina siitä, miltä poliittiselta kannalta asioita katsoo. Jos tätä oikeutta ei ole, silloin emme ole demokratia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *