Lähihistorian yrittäjävastaisin hallitus?

OP teki kyselyn 250 Suomen suurimmalle yritykselle. Nämä yritykset työllistävät Suomessa ja maailmalla lähes 600 000 henkilöä ja näiden yritysten liikevaihto on yli 247 miljardia euroa. Kyselyn tuloksena 70 prosenttia pitää Sanna Marinin hallituksen politiikkaa uhkana. Kuinka paljon tämä vaikuttaa yritysten haluun investoida Suomeen? Nyt on jo tuloksia nähty mm. Kaipolassa.

Valitettavasti tämä ei yllätä. Meillä on todennäköisesti lähihistoriamme yritysvastaisin hallitus. Yritysvastaisuus näkyy sekä suuryritysten (lue: suurtyöllistäjien) syyllistämisenä, että pienyrittäjien hylkäämisenä. Jälkimmäisestä on valitettava esimerkki sote-uudistus, jossa valtava määrä sotealan pienyrittäjät käytännössä ajetaan nurin.

Kaikki eivät voi olla töissä valtiolla tai kunnilla. Me tarvitsemme niitä, jotka ovat valmiita ottamaan riskejä yrittämisessä ja työllistämään ihmisiä. Hyvinvointiyhteiskuntamme tarvitsee yrittäjiä, jotta voimme ylipäätään ylläpitää hyvinvointia. Ilman yrityksistä tulevia verotuloja ja heidän työllistämiensä työntekijöiden verotuloja, meillä ei ole hyvinvointiyhteiskuntaa. Ilman hyvinvointiyhteiskuntaa emme voi huolehtia vanhuksista, sairaista tai vammaisista.

Vihervasemmistolainen hallituksemme ajaa poikkeuksellisen sosialistista, jopa kommunistista linjaa. Edelleenkin tavoitellaan sosialistista tai kommunistista utopiaa, vaikka se ei ole vielä missään päin maailmaa onnistunut. Sosialismista ja kommunismista on hyviä esimerkkejä mm. Neuvostoliitosta, Kuubasta ja Pohjois-Koreasta. Rikkaat voivat hyvin, kuten missä päin maailmaa tahansa, mutta tavallinen kansa voi huonosti. Onko tämä todella sitä mitä haluamme? Muutetaan Suomen suunta kuntavaaleissa.

Tuleeko Espoosta Suomen Kreikka?

Nykyisellään sote-uudistus tulee viemään Espoon tuloista ison osan valtiolle, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Sosiaali- ja terveysmenot ja niihin liittyvät tulot muodostavat ison osan Espoon tuloista ja menoista.

Espoossa on velkaannuttu ennätystahtia ja velkaannutaan jatkossakin. Millä tämä kaikki maksetaan? Tulevat jäljelle jäävät tulot tuskin tulevat riittämään. Todennäköisiä vaihtoehtoja lisätulojen saamiseksi ovat kiinteistöveron tai kunnallisveron nostaminen. Leikkauksia tullaan todennäköisesti tekemään opetustoimesta, mikä on suuri menoerä mahdollisen soten toteutumisen jälkeen kunnalle. Tämä kaikki sen takia, että kaupunkimme päättäjät tuntuvat välillä tekevän päätöksiä kustannuksista välittämättä.

Näin ei saa käydä. Nykyisenlainen sote täytyy pysäyttää, koska siinä ei huomioida riittävästi pääkaupunkiseudun erityistarpeita. Siihen me kuntalaiset emme toki voi paljoa vaikuttaa, mutta toivokaamme, että meillä on riittävän hyviä päättäjiä Arkadianmäellä muuttamassa soten suuntaa.

Mutta jotain voimme tehdä, me kuntalaiset. Kaupungin talouden suunta täytyy muuttaa. Jollei mitään tehdä, olemme kohta Suomen Kreikka.

Koulut ja päiväkodit pitää saada kuntoon, ne ovat aina hyviä investointeja. Raidehankkeita emme tarvitse enempää. Peruspalveluista ei pidä tinkiä, mutta varmasti säästettävää löytyy.

Onneksi kuitenkin nykyisenkään sote-uudistuksen voimaantulo ei ole varmaa. Ehkäpä vielä saamme soten, jossa huomioidaan myös meidän kaupunkimme erityispiirteet.

Kuntavaaleissa muutetaan kunnan suunta

Kuntavaaleissa määritetään kuntien suunta myös monissa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Espoo on järkyttävässä tilanteessa. Espoon muuttovoitosta 100% on vieraskielisiä ja Espoon väestöstä joka kolmas tulee vuonna 2030 olemaan vieraskielinen. Vieraskielisten osuus kasvaa Espoossa muuta pääkaupunkiseutua nopeammin. Vieraskielisyys itsessään ei ole huono asia, mutta Espooseen tulevien vieraskielisten tiedetään olevan isolta osin erilaisten tukien varassa eläviä tai matalapalkka-aloilla työskenteleviä. Samaan aikaan Espoosta muutetaan yhä kiihtyvämpää tahtia ympäristökuntiin. Muuttajat ovat keski- ja hyvätuloisia veronmaksajia. Espoo väestö kasvaa, mutta tulot eivät. Se on kestämätön yhtälö.

Samaan aikaan Espoo velkaantuu edelleen, vaikka kantaakin jo Suomen velkaisimman kunnan kruunua. Rahaa käytetään vanhanaikaiseen raideliikenteeseen. Raideliikenne tuo mukanaan tarpeen kaavoittaa valtavasti kerrostaloasuntoja raiteiden varrelle, jotta raiteille saadaan maksajia uusien veronmaksajien muodossa. Asuntosijoittajat ja -yhtiöt hamstraavat yhä enemmän hyvien kulkuyhteyksien varrella olevia asuntoja, joihin sitten asutetaan yhä enenevissä määrin Kelan eli veronmaksajien tukemaa sosiaalisten tukien varassa tai matalapalkka-aloilla työskentelevää väestöä, josta iso osa nykyään on vieraskielisiä.

Loputtoman ja tehottomaksi todetun kotouttamisen ja holtittoman maahanmuuttopolitiikan seuraukset alkavat näkyä yhä rajummalla tavalla joka puolella pääkaupunkiseutua. Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että Helsingin keskustassa liikkuu 100 – 150 mahdollisesti vaarallista, väkivaltaan turvautuvaa ja teräasein aseistautunutta pääosin Lähi-itä- tai Somalitaustaista nuorta. Asiantuntijat pitävät tätä uutena maahanmuuttoon liittyvänä ilmiönä.

Tämä kaikki on ollut jo nähtävissä, kun katsotaan Ruotsin kehitystä. Suomessa tehdään kaikki samat virheet ja odotetaan erilaista lopputulosta. Punavihreä hallituksemme ja saman värisuoran kuntapäättäjät menevät laput silmillä uskoen, että kun riittävästi autetaan, niin kyllä se hyväksi muuttuu. Mutta kun ei muutu. Ei ainakaan jos katsoo mitä tahansa muuta länsimaista maata, joka on vastaanottanut runsaan määrän maahanmuuttajia Lähi-idästä tai Afrikasta.

Rajojamme ei tarvitse sulkea, eikä maahanmuuttoa tarvitse lopettaa. Se mikä meidän pitää lopettaa, on liian hyvät etuuden maahamme paremman elintason perässä muuttaville. Parasta kotoutumista on kielen oppiminen ja työn teko. Meidän ei pidä toimia koko Lähi-idän ja Afrikan sosiaalitoimistona. Suomi ei saa olla maa, jossa jokainen joka pääsee rajojemme yli anomalla turvapaikkaa, saa anteliaan elatuksen itselleen ja perheelleen loppuelämänsä ajaksi. Ennemmin meiltä loppu rahat ja maksajat, kuin tulijat. Näin on nyt käymässä Espoossa.

Kaikki eivät saa Suomeen oleskelulupaa tai turvapaikkaa. Koska Suomi ei ole tehnyt palautussopimuksia kaikkiin oleellisiin maihin, maahamme jää myös laittomasti maassamme oleskelevia. Se mikä tuntuu tavallisen veronmaksajan ja kansalaisen silmissä käsittämättömälle, on se että myös laittomasti maassamme oleskeleville maksetaan yhteisistä varoistamme ruokaa, asumista, lääkkeitä ja terveydenhoitoa, myös Espoossa.

Koska rahaa on tietty määrä, niin kaikki mitä maksamme laittomasti maassamme oleskeleville tai turistiturvapaikanhakijoille, on pois jostakin muusta sekä valtakunnan, että kuntatasolla. Se voi olla pois vaikkapa terveydenhuollosta, koulutuksesta, poliisien määrärahoista, homekoulujen kunnostuksesta tai teiden kunnosta.

Näinkö haluamme jatkaa? Jotta asiat muuttuisivat, muutoksen täytyy lähteä heti seuraavista vaaleista kuntatasolla. Espoon ei tule olla houkutteleva kunta erilaisten tukien perässä muuttaville. Muista äänestää!

Miten meidän käy?

Kuntaliiton juuri ilmestyneen selvityksen mukaan vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä Suomessa, mikäli maahanmuutto pysyy vähintään nykyisellä tasolla.

Tämän vuosituhannen aikana 59,5 % kaikkien Suomen yli 50 000 asukkaan kaupunkien, sekä Kokkolan ja Kajaanin väestölisäyksestä on ollut vieraskielisiä. Näihin samoihin kaupunkeihin kasvu keskittyy myös jatkossakin. Jo tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on yhtä paljon vieraskielisiä, kuin Oulussa oli viime vuonna asukkaita eli 205 500. Pääkaupunkiseudulla vuoteen 2040 mennessä vieraskielisten määrä kasvaa 265 000 henkilöllä.

Suomen toiseksi suurimman kaupungin Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoi jo viime vuonna (HS 4.3.2019), että vieraskielisen väestön osuuden kasvu tarkoittaa kaupungille valtavia haasteita, koska vieraskieliset ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa.

Ei ole olemassa mitään merkkejä siitä, että maahanmuuttajien yliedustus kalliissa palveluissa vähenisi ajan myötä. Tilastojen mukaan osalla maahanmuuttajista työllisyysaste on huomattavasti kantaväestöä pienempi pitkänkin maassaolon jälkeen.

Moni kunta on velkainen ja velkaantuu koko ajan lisää. Koronakriisi ei auta tätä tilannetta. Tukitoimista huolimatta yrityksiä kaatuu, työntekijöitä lomautetaan ja irtisanotaan. Koronakriisin velkaa maksamme vielä pitkään kriisin päätyttyäkin. Millä tämä kaikki maksetaan, jos kunta houkuttaa isoissa määrin tulonsiirtojen varassa eläviä maahanmuuttajia? Tämä ongelma näkyy etenkin pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa.

Kunnat tarvitsevat lisää yrittäjiä ja yrityksiä. Kunnat tarvitsevat lisää veronmaksajia. Kunnissa tulee olla hyvä yrittää ja turvallista liikkua ja asua. Suuriin kaupunkeihin ei saa tulla Helsingin itäisten osien kaltaisia alueita, joilta kantaväestö ja veronmaksajat muuttavat pois.

Kuntien päättäjien tulisikin nyt vakavasti miettiä toimia, millä voidaan hillitä kuntien vetovoimaa sosiaalipalveluiden ja -etuuksien takia seudulle muuttavien joukossa, välttää alueiden eriytyminen ja lisätä houkuttelutta yritysten miettiessä sijoituspaikkaansa tai työssäkäyvän perheen miettiessä turvallista lapsiystävällistä seutua mihin perustaa kodin.