Koronaa ja koululaisia

Koulujen avaamispäätös kahdeksi viikoksi ennen kesälomia on käsittämätön päätös. Peruskoululaisten, opettajien, ja muun henkilökunnan siirtäminen takaisin kouluun aiheuttaa varmasti nousua tartunnoissa. Opetusministeri kehottaa, että kouluissa tulisi noudattaa tavallista suurempaa väljyyttä. Suurin osa kouluista on isoja ja tilat oppilasmäärään nähden jo nyt ahtaita. On paljon kouluja, joissa opiskellaan väistötiloissa. On selvää, ettei turvavälejä tai muita toimenpiteitä pystytä noudattamaan.

Edelleen yli 10 hengen kokoontumiset on kielletty. Edelleen yli 500 hengen tapahtumat on kielletty. Kesän isot tapahtumat on kielletty tai peruttu. Pelkästään Helsingissä on yli 20 perusasteen koulua, joissa oppilasmäärä on yli 500. Nyt on siis ihan ok, laittaa tuollainen määrä lapsia ja aikuisia samaan tilaan? Lienee selvää, että varsinkaan pienemmät koululaiset eivät osaa, eikä heiltä voi vaatia samanlaista käytöstä kuin aikuisilta. Leikin ja touhuamisen lomassa aivastuksen tai yskäisyn peittäminen ei varmasti ole ensimmäisenä mielessä.

Vaikka suurin osa lapsista sairastaisi koronaviruksen lähes oireettomana, ei se tarkoita, etteivätkö he voi tartuttaa lähipiirissään olevia aikuisia ja riskiryhmäläisiä. Maailmalta tulleiden uutisten mukaan myös lapsilla on mahdollista saada taudin vakavia muotoja.

Koulujen avaamista perustellaan myös sillä, että osa lapsista voi huonosti kotona. Tämä on erittäin aiheellinen huoli. Täytyy kuitenkin muistaa, että koulujen pääasiallinen tehtävä on opetus, ei sosiaalityö, Ei ole mitään estettä, etteikö sosiaalityö voi nytkin tavoittaa niitä lapsia, jota voivat huonosti. Jos lasta ei tavoiteta, se on selkeä merkki siitä, että asiat eivät ole kunnossa. Sosiaalityöllä on ammattitaito ja työkalut asioihin puuttumiseen, riippumatta siitä opiskellaanko koulussa vai etänä.

Koulut ja koko yhteiskunta voitaisiin avata turvallisesti nopeastikin, mikäli julkisilla paikoilla vaadittaisiin käyttämään suu-nenäsuojia. Suurin osa tartunnoista leviää oireettomilta kantajilta. Jopa kankainen suusuoja suojaa viruksen levittämiseltä. Ihan normaalijärjellä ajatellen, jos jokaisella olisi suu-nenäsuoja, kukaan ei levittäisi virusta. Tällä keinolla tauti saataisiin hallintaan. Tämä tietysti edellyttää sitä, ettei rajoja avata ennen kuin muu maailma on samassa tilanteessa tai meillä on rokote.

Normaalisti rokotteen kehitys markkinoille asti vielä 8-15 vuotta. Nyt tavoitteena on 1-2 vuotta. Rokotteen pitkäaikaisvaikutuksia ei siinä ajassa ehditä tutkia, mutta ainakin yhteiskunta saadaan kokonaan auki. Siihen asti joudumme noudattamaan ainakin jonkinlaisia rajoituksia.

Näyttää siltä, että hallitus on huolissaan koronaviruksen hidastumisesta ja haluaa vauhdittaa sitä. Taustalla näyttää sittenkin olevan hidas laumasuojan hakeminen. Laumasuoja taktiikka on epäinhimillinen varsinkin vanhuksille ja riskiryhmille. Laumasuojan hakeminen nostaa kuolleisuustilastot aivan eri lukemiin. Nythän on vielä epäselvää sekin, muodostuuko viruksen sairastaneille immuniteettia. Jos tämä on hallituksen taktiikka, niin he voisivat olla edes sen verran suoraselkäisiä, että myöntäisivät tämän. Se kuitenkin taitaa olla liikaa vaadittu nykyiseltä hallitukselta.