Kuntavaalien siirto keikuttaisi demokratiaa

Pääministeri Marin lausui viikonloppuna ajatuksen kuntavaalien mahdollisesta siirtämisestä koronaepidemian takia. On selvää, että koronaepidemiatilanteessa kuntavaalikampanjoita ei voida käydä perinteisillä tavoilla. Korona asettaa rajoitteita jokaisen puolueen ja jokaisen ehdokkaan kampanjoihin tasapuolisesti. Ihmisten on kuitenkin mahdollista valita puolueensa ja ehdokkaansa, vaikka maassamme olisikin lähes poikkeustila. Äänestys on mahdollista järjestää turvavälejä noudattaen tai muilla keinoin, kuten etä-äänestyksenä.

Onko pääministerin ulostulon taustalla pelko tulevasta vaalituloksesta? Syksyn aikana käsitellään EU:n liittovaltiokehitystä ja tukipakettia ja niiden järkevyyttä suomalaisten kannalta. Ennen vaaleja käsittelyyn tulee myös sotemaakuntauudistuslakeja, velanottoa ja todennäköisesti verojen korotuksia. Tulossa on myös lisää hallituksen ideologisia hankkeita, jotka eivät missään muotoa ole järkeviä etenkään tässä taloustilanteessa.

Kun nyt ei enää käsittelyssä ole pelkkää koronaa, myös oppositio pääsee työskentelemään paremmin. Silloin tuodaan näkyviin nykyisen hallituksen heikkous ja Suomelle erittäin vahingollinen linja. Näiden seurauksena on väistämätöntä, että SDP:n ja sen apupuolueiden kannatus tulee laskemaan. Huonoimmassa asemassa voi olla aikaisempien kuntavaalien kuningas Keskusta hallituksen apupuolueena, jonka saalis hallitustaipaleelta taitaa tässä vaiheessa olla vain mahdolliset 22 sotemaakuntaa ja hurja kannatuksen lasku.

Eduskunta voi päättää kuntavaalien siirtämisestä yksinkertaisella enemmistöllä. Koska hallituspuolueilla on enemmistö eduskunnassa, se tarkoittaa, että he pystyisivät halutessaan saamaan läpi kuntavaalien siirron. Demokratia on suomalaisen yhteiskunnan ydin. Kuntavaalit ovat seuraava paikka, jossa kuntalaiset pääsevät suoraan vaikuttamaan oman kuntansa asioihin valitsemalla uudet kunnanvaltuutetut. Jos kuntavaalit siirretään pelkästään hallituspuolueiden päätöksellä, silloin viedään demokratiaan diktatuurin suuntaan.

Vuosi sitten oli mahdotonta kuvitella, millaisia tilanteita koronaepidemian takia on tullut eteen kevään ja kesän aikana. Kukaan ei vielä tiedä, millainen tilanne meillä on keväällä, kun vaalien aika on. Jos vaaleja päädytään siirtämään, mahdollisen siirron tulee olla kaikkien puolueiden yhteinen päätös, ei pelkästään hallituspuolueiden enemmistön jyräämä.

Pitäisikö vain ”eliitin” äänestää?

Aina välillä törmää ajatuksiin, että kansanedustajille tai kuntapoliitikoille pitäisi olla koulutus-, sivistys-, älykkyys- tai jotkut muut rajat. Vain tiettyjen kriteerien täyttyessä, henkilö voisi hakeutua ehdokkaaksi päättämään yhteisistä asioista. Mikäli kriteerit eivät täyty, eikö henkilö ole kykenevä muodostamaan mielipidettä yhteisistä asioista? Haluavatko tällaisen ajatusmallin kannattajat todella palata keskiaikaiseen säätyedustukseen demokratian sijaan?

Mikäli tällaiseen mentäisiin, eikö silloin myös äänestysoikeutta tulisi rajoittaa, jottei vaillinainen kansanosa äänestäisi väärin? Eduskunnan perustaminen vuonna 1906 merkitsi suurta muutosta keskiaikaisesta säätyedustuksesta aikansa edistyneimpään parlamentaariseen järjestelmään. Tuolloin annettiin yleinen äänioikeus kaikille 24 vuotta täyttäneille suomalaisille. Äänioikeutettujen määrän kasvoi lähes kymmenkertaiseksi säätyvaltiopäivien aikaan verrattuna. Äänestämään pääsy ei enää ollut kiinni sosiaalisesta asemasta tai sukupuolesta.

Jokainen vaaleilla valittu kuntapoliitikko tai kansanedustaja on saanut ääniä Suomen kansalaisilta, jotka ovat sitä mieltä, että juuri tuo mies tai nainen on paras hoitamaan hänen asioitaan joko kunnassa tai eduskunnassa. Näin tulee olla jatkossakin.

Eduskunnassa on edustus jokaisesta maakunnasta ja lähes kaikista ammattiryhmistä. Samoin kunnanvaltuuston kokoonpanon tulee peilata kunnan väestöä. Jotta päätöksenteossa huomioidaan koko yhteiskunnan kirjo, tulee myös päättäjien tulla erilaisista koulutus- ja ammattitaustoista. Jos päättäjämme olisivat vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ja akateemisessa maailmassa menestyneitä, osaisivatko he huomioida asioita myös sen työttömän toimeentulotuella elävän yksinhuoltajan näkökulmasta tai pienyrittäjän tai maanviljelijän? Osaako ruuhkavuosia elävä nuori kansanedustaja asettua eläkeläisen asemaan tai päinvastoin?

Suomalainen äänestysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi on koko demokratiamme ydin. Demokratia merkitsee oikeutta äänestää väärin ja vääriä henkilöitä. Tämä väärin riippuu aina siitä, miltä poliittiselta kannalta asioita katsoo. Jos tätä oikeutta ei ole, silloin emme ole demokratia.

Ideologiat, maailmanparantaminen vai perusjärki?

Silloin kun rahaa saa seinästä, ruokaa kaupasta ja sähköä töpselistä, voi keskittyä epäolennaisiin asioihin. Silloin kun joutuu miettimään asioita seinää, kauppaa ja töpseliä pidemmälle, on pakko keskittyä enemmän vain olennaiseen. Silloin on luonnollista, että ihmiset alkavat ajattelemaan järkevämmin ja maanläheisemmin. Silloin on pakko luopua utopistisista ideologioista ja maailmanparantamisesta.

Eri medioissa uutisoitiin tänään, että suomalaisten arvot ovat koventuneet ja koronakriisi voi lopulta johtaa hurjaan perussuomalaisten nousuun. Tämä on hyvin aiheellinen huoli tai ilon aihe, riippuen mistä päin asiaa katsoo.

Hyvin pian tulee aika, jolloin koronakriisin ja EU vastuiden laskua aletaan maksamaan. Suomalaisten verotusta kiristetään, päivittäistavaroiden, asumisen ja liikkumisen kulut nousevat, eikä kaikille halukkaille löydy töitä. Siinä vaiheessa muutkin kuin perussuomalaiset voivat alkaa ajatella, miksi meidän suomalaisten pitää maksaa espanjalaisten perustulo tai Saksan ja Italian veronkevennykset.

Suomalaisia on 5,5 miljoonaa. Suomessa oli viimeisimmän tilaston mukaan alle 300 000 yritystä ja huhtikuussa meillä oli 2,5 miljoonaa työssäkäyvää. Pitääkö meidän veronmaksajien elättää kaikki nekin Suomeen saapuvat, jotka eivät ole kiinnostuneita rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa, vaan vain elämään suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Pitääkö 2,5 miljoonan suomalaisen veronmaksajan ja suomalaisten yritysten maksaa 1,2 miljardin afrikkalaisen elämä? Pitääkö suomalaisten yksin omilla toimillaan pysäyttää ilmastonmuutos, vaikka se maksaisi meille kestämättömiä summia. Pitääkö jokaisen suomalaisen tinkiä sosiaali- ja terveyspalveluista, maksaa enemmän asumisesta ja liikkumisesta ja päivittäistavaroista, jotta vihervasemmistolaista ideologiaa ja liittovaltiokehitystä voidaan viedä eteenpäin kustannuksista välittämättä?

Vihervasemmistolaiseen ideologiaan kuuluu olennaisena osana kansallisvaltioiden hävittäminen, täysin vapaa liikkuvuus ja vapaus valita vaikka yhteiskunnan tuilla eläminen. Kaiken maksaa se joku muu. Kaunis ajatus, ihan niin kuin kommunismi aikoinaan, mutta todettu yhtä toimimattomaksi käytännössä.

Koronakriisin ja EU vastuiden (jos hallituspuolueet tulevat ne hyväksymään) laskua maksamme vielä pitkään ja sitä maksavat vielä lastenlapsemmekin. Emme välttämättä pitkään enää suomalaisina, vaan Euroopan liittovaltion perimmäisen periferian eurooppalaisina. Kelpaamme toki jatkossakin maksamaan, mutta päätösvaltaa meillä ei tule olemaan kuin nimellisesti. EU liittovaltiota tullaan johtamaan isojen maiden rautaisella otteella Keski-Eurooppalaisesta näkökulmasta, aivan kuten nytkin.

Sitä mukaan, kun ihmisille alkaa selvitä vihervasemmistolaisen ideologian hinta ja vaikutukset, sitä useampi alkaa ajattelemaan perussuomalaisemmalla tavalla. Yhä useampi alkaa näkemään EU:n todelliset päämäärät ja varsinkin Suomen roolin siinä.

Ei anneta periksi. Tehdään Suomesta taas itsenäinen ja omista asioistaan päättävä kansainvälisesti yhteistyökykyinen valtio.

Tuleeko isit perässä?

Hallituksemme kunnostautui toukokuun viimeisenä viikonloppuna ja haki valtion kustannuksella kolme naispuolista Isisterroristia ja heidän Isis-aatteeseen aivopestyjä lapsiaan Suomeen. Kaikki tämä pimitettiin sekä kansalta, että eduskunnalta. Kustannukset maksoi suomalainen veronmaksaja, siis sinä ja minä. Kulut kuulemma peritään takaisin.

Ihmettelen vaan, mihin työpaikkaan terroristina toimiminen pätevöittää? Työpaikanhan he tarvitsevat, mikäli tarkoitus on maksaa oletettavasti tuhansiin euroihin nousevat matkakulut ja Ulkoministeriön palvelut. Tokihan heillä on mm. johtamiskokemusta, ”johdettuaan” vuosikausia Jesidi-orjia kotitalouden ja hyvinvointipalveluiden alalla.

Oletan, että jossain vaiheessa Suomen vihervasemmistolainen hallitus haluaa käyttää perheenyhdistämisiä ja tuoda näiden palleroiden isät Suomeen. Toki tällainen suunnitelma voi olla jo valmisteluissa. Sekä ulkoministerimme, joka toimivaltaan mm. konsulipalvelut kuuluvat, että sisäministerimme, joka toimivaltaan sisäinen turvallisuutemme kuulu, varmasti kannattavat tällaista.

Suomellahan on hyvät resurssit auttaa sotaveteraaneja ja oletan, että nämä uskonsa puolesta sotineet terroristit lasketaan samaan kunnianarvoiseen joukkoon, kuin Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleet veteraanit. Toki he eivät todennäköisesti joudu kärvistelemään pienillä eläkkeillä ja taistelemaan jokaisesta itselleen tulevasta avustuksesta ja hoidosta. Kela Gold hoitaa kaiken ja suomalainen veronmaksaja maksaa.

Aikaisemmissa eduskunnan kyselytuntien keskusteluissa ministerit ovat jättäneet vastaamatta opposition kysymyksiin näistä perheenyhdistämisistä. Aihe on selvästi arka. Ministerit varmasti tietävät, kuinka hankala asia näiden terroristiperheiden isien tuonti tai vastaanottaminen perheenyhdistämisten kautta on suurimmalle osalle suomalaisista, kun naistenkin tuonti nosti kansassa vastarintaa. Alusta astihan oli selvää, ettei pelkkiä lapsia voida tuoda, vaan terroristiäidit tulevat samassa paketissa. Toivottavasti loppuja terroristeja ei päästetä pakenemaan leiriltä.

Nykyisellään Suomen laki myös mahdollistaa perheen yhdistämisen, koska lapsen etu. Tässä terroristinaisten ja lasten tuonnissa on jo nähty, ettei suojelupoliisin riskiarviolla ole mitään merkitystä vihervasemmistolaiselle idealismille. Sillä tuskin tulee olemaan mitään merkitystä myöskään terroristi-isien kohdalla.

Olemmeko ikuisesti EU:ssa?

Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä. EVM, Sure, elpymisrahasto, EIP, monivuotinen rahoituskehys, EKP ovat yhteensä jopa tuhansia miljardeja euroja.

Lahjoituksissa ei ole takaisinmaksuvelvoitetta. Lainat eivät ole enää ehdollisia. Esim. EVM-lainaa nostavan maan ei tarvitse sitoutua talousuudistuksiin. Holtittomasti taloutensa hoitaneet eteläisen Euroopan maat saavat jatkaa entisellä tyylillään. On vaikeaa kuvitella, että tienaisimme tällä tai saisimme edes omiamme takaisin, kuten Kreikka-lainojen kohdalla sanottiin.

Vastuiden noston rinnalla vahvistuu avoin liittovaltiopolitiikka. Sitä ei edes peitellä enää, ei edes Suomessa. Liittovaltiossa pieni Suomi ei päätä mistään. Meillä on Etelä- ja Keski-Eurooppaan verrattuna syrjäinen sijainti ja erilaiset sääolosuhteet, mitkä omalla politiikalla pystymme huomioimaan. EU liittovaltiosta sanellulla politiikalla meille jää vain liittovaltiosta suurten maiden jyräämien päätösten toteutusten vastuu rangaistusten uhalla.

Olemalla mukana näissä vastuissa ja takauksissa, olemmeko pysyvästi sidottu EU:hun ja sen tulevaan kehitykseen. Tietysti taustalla on Saksan ja Ranskan pankkien pelastaminen, mutta onko vastuiden taustalla myös ajatus estää vastuissa mukana olevia maita irtautumasta EU:sta, kuten britit tekivät? Onko näihin vastuisiin sitoutuminen samalla naula itsenäisen kansallisvaltion, Suomen arkkuun?

Valtioneuvoston kanslian laskelmien mukaan kokonaisvastuut olisivat noin 21 – 40 miljardia euroa. Mitä jos eroaisimme eurosta ja käyttäisimme tuon rahan oman kansan hyväksi? Mitä sillä saisi Suomessa, jos se käytettäisiin suomalaisten hyväksi? Suomen tieverkon korjausvelkaan 2,4 miljardia euroa? Hoitajamitoituksen nosto 250 miljoonaa euroa? Koko sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahojen kaksinkertaistaminen 14,8 miljardia euroa? Kuntien valtionosuuksien kaksinkertaistaminen 7 miljardia euroa?

Nämä summat ovat tietysti täysin teoreettisia. Suomella ei ole 21 – 40 miljardia euro jakaa kenellekään. Näitä rahoja ei ole. Silti niitä ollaan jakamassa holtittomasti velkaantuneille maille lahjoina tai vakuuksina, jotta EU:n liittovaltiokehitys ei vaarannu.

Miten meidän käy?

Kuntaliiton juuri ilmestyneen selvityksen mukaan vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä Suomessa, mikäli maahanmuutto pysyy vähintään nykyisellä tasolla.

Tämän vuosituhannen aikana 59,5 % kaikkien Suomen yli 50 000 asukkaan kaupunkien, sekä Kokkolan ja Kajaanin väestölisäyksestä on ollut vieraskielisiä. Näihin samoihin kaupunkeihin kasvu keskittyy myös jatkossakin. Jo tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on yhtä paljon vieraskielisiä, kuin Oulussa oli viime vuonna asukkaita eli 205 500. Pääkaupunkiseudulla vuoteen 2040 mennessä vieraskielisten määrä kasvaa 265 000 henkilöllä.

Suomen toiseksi suurimman kaupungin Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoi jo viime vuonna (HS 4.3.2019), että vieraskielisen väestön osuuden kasvu tarkoittaa kaupungille valtavia haasteita, koska vieraskieliset ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa.

Ei ole olemassa mitään merkkejä siitä, että maahanmuuttajien yliedustus kalliissa palveluissa vähenisi ajan myötä. Tilastojen mukaan osalla maahanmuuttajista työllisyysaste on huomattavasti kantaväestöä pienempi pitkänkin maassaolon jälkeen.

Moni kunta on velkainen ja velkaantuu koko ajan lisää. Koronakriisi ei auta tätä tilannetta. Tukitoimista huolimatta yrityksiä kaatuu, työntekijöitä lomautetaan ja irtisanotaan. Koronakriisin velkaa maksamme vielä pitkään kriisin päätyttyäkin. Millä tämä kaikki maksetaan, jos kunta houkuttaa isoissa määrin tulonsiirtojen varassa eläviä maahanmuuttajia? Tämä ongelma näkyy etenkin pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa.

Kunnat tarvitsevat lisää yrittäjiä ja yrityksiä. Kunnat tarvitsevat lisää veronmaksajia. Kunnissa tulee olla hyvä yrittää ja turvallista liikkua ja asua. Suuriin kaupunkeihin ei saa tulla Helsingin itäisten osien kaltaisia alueita, joilta kantaväestö ja veronmaksajat muuttavat pois.

Kuntien päättäjien tulisikin nyt vakavasti miettiä toimia, millä voidaan hillitä kuntien vetovoimaa sosiaalipalveluiden ja -etuuksien takia seudulle muuttavien joukossa, välttää alueiden eriytyminen ja lisätä houkuttelutta yritysten miettiessä sijoituspaikkaansa tai työssäkäyvän perheen miettiessä turvallista lapsiystävällistä seutua mihin perustaa kodin.

Koronaa ja koululaisia

Koulujen avaamispäätös kahdeksi viikoksi ennen kesälomia on käsittämätön päätös. Peruskoululaisten, opettajien, ja muun henkilökunnan siirtäminen takaisin kouluun aiheuttaa varmasti nousua tartunnoissa. Opetusministeri kehottaa, että kouluissa tulisi noudattaa tavallista suurempaa väljyyttä. Suurin osa kouluista on isoja ja tilat oppilasmäärään nähden jo nyt ahtaita. On paljon kouluja, joissa opiskellaan väistötiloissa. On selvää, ettei turvavälejä tai muita toimenpiteitä pystytä noudattamaan.

Edelleen yli 10 hengen kokoontumiset on kielletty. Edelleen yli 500 hengen tapahtumat on kielletty. Kesän isot tapahtumat on kielletty tai peruttu. Pelkästään Helsingissä on yli 20 perusasteen koulua, joissa oppilasmäärä on yli 500. Nyt on siis ihan ok, laittaa tuollainen määrä lapsia ja aikuisia samaan tilaan? Lienee selvää, että varsinkaan pienemmät koululaiset eivät osaa, eikä heiltä voi vaatia samanlaista käytöstä kuin aikuisilta. Leikin ja touhuamisen lomassa aivastuksen tai yskäisyn peittäminen ei varmasti ole ensimmäisenä mielessä.

Vaikka suurin osa lapsista sairastaisi koronaviruksen lähes oireettomana, ei se tarkoita, etteivätkö he voi tartuttaa lähipiirissään olevia aikuisia ja riskiryhmäläisiä. Maailmalta tulleiden uutisten mukaan myös lapsilla on mahdollista saada taudin vakavia muotoja.

Koulujen avaamista perustellaan myös sillä, että osa lapsista voi huonosti kotona. Tämä on erittäin aiheellinen huoli. Täytyy kuitenkin muistaa, että koulujen pääasiallinen tehtävä on opetus, ei sosiaalityö, Ei ole mitään estettä, etteikö sosiaalityö voi nytkin tavoittaa niitä lapsia, jota voivat huonosti. Jos lasta ei tavoiteta, se on selkeä merkki siitä, että asiat eivät ole kunnossa. Sosiaalityöllä on ammattitaito ja työkalut asioihin puuttumiseen, riippumatta siitä opiskellaanko koulussa vai etänä.

Koulut ja koko yhteiskunta voitaisiin avata turvallisesti nopeastikin, mikäli julkisilla paikoilla vaadittaisiin käyttämään suu-nenäsuojia. Suurin osa tartunnoista leviää oireettomilta kantajilta. Jopa kankainen suusuoja suojaa viruksen levittämiseltä. Ihan normaalijärjellä ajatellen, jos jokaisella olisi suu-nenäsuoja, kukaan ei levittäisi virusta. Tällä keinolla tauti saataisiin hallintaan. Tämä tietysti edellyttää sitä, ettei rajoja avata ennen kuin muu maailma on samassa tilanteessa tai meillä on rokote.

Normaalisti rokotteen kehitys markkinoille asti vielä 8-15 vuotta. Nyt tavoitteena on 1-2 vuotta. Rokotteen pitkäaikaisvaikutuksia ei siinä ajassa ehditä tutkia, mutta ainakin yhteiskunta saadaan kokonaan auki. Siihen asti joudumme noudattamaan ainakin jonkinlaisia rajoituksia.

Näyttää siltä, että hallitus on huolissaan koronaviruksen hidastumisesta ja haluaa vauhdittaa sitä. Taustalla näyttää sittenkin olevan hidas laumasuojan hakeminen. Laumasuoja taktiikka on epäinhimillinen varsinkin vanhuksille ja riskiryhmille. Laumasuojan hakeminen nostaa kuolleisuustilastot aivan eri lukemiin. Nythän on vielä epäselvää sekin, muodostuuko viruksen sairastaneille immuniteettia. Jos tämä on hallituksen taktiikka, niin he voisivat olla edes sen verran suoraselkäisiä, että myöntäisivät tämän. Se kuitenkin taitaa olla liikaa vaadittu nykyiseltä hallitukselta.

Onko autolla ajavien ihmisarvo alempi?

Mitä on jakamaton ihmisarvo? Mitä on minun, perussuomalaisen mielestä on jakamaton ihmisarvo ja kenelle se kuuluu. Miksi meitä perussuomalaisia syytetään, ette meidän käsityksemme ihmisarvosta on väärä?

On selvää, että jokaisella ihmisellä on jakamaton ihmisarvo. Ihmisen ihmisarvo ei riipu ihonväristä, kansalaisuudesta, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, terveydestä tai sairaudesta tai poliittisesta mielipiteestä. Ihmisarvo on sama pienellä vauvalla ja paatuneella terroristilla, ihonväriltään valkoisella tai mustalla, terveellä tai sairaalla, heterolla tai homolla, vihreällä tai persulla. Ihmisarvo ei ole ihmisestä itsestään tai hänen ulkoisista tekijöistänsä riippuvainen. Ihmisarvo on itseisarvo.

On erikoista, että nykypäivänä ihmisarvo sekoitetaan ihmisen ominaisuuksiin tai tekoihin. Sillä, ettei hyväksy ulkomaalaisten tekemiä raiskauksia tai sosiaaliturvan perässä Suomeen muuttavia työkykyisiä ihmisiä, ei ole mitään tekemistä ihmisarvon kanssa.

Perussuomalaisten syyttäminen siitä, ettei meidän mukaamme kaikilla ole sama ihmisarvo tai se olisi jotenkin jaettavissa, on halpaa populismia. Näin voi heitellä somessa ja mediassa, kun ei enää pysty perustelemaan asioita faktoilla. Kun perussomalaiset osoittavat faktoihin perustuen esimerkiksi raiskausrikosten ja sosiaalitukien merkittävän nousun vuoden 2015 maahantulijoiden vyöryn jälkeen, muut puolueet vihervasemmisto etunenässä huutavat ihmisarvon perään.

Perussuomalaiset arvostelevat mm. maahantulijoiden taloudellista vaikutusta maallemme ja maamme rikostilastoihin. Tämän katsotaan olevan ihmisarvon alentamista.  Jos ajat bensa-autolla, syöt lihaa ja lämmität puusaunaa, onko sinun ihmisarvosi pienempi kuin muiden? Ihmisarvon perään huutavien logiikalla on. Minä ajan dieselautolla ja se vaikuttaa maailman ilmastoon ja maamme päästöihin. Onko heidän mielestään minun ihmisarvoni alempi tai jaettu? Samalla logiikalla on.

Autolla ajaminen vaikuttaa ilmastoon, mutta se ei todellakaan alenna kenenkään ihmisarvoa, ei edes silloin, jos joku ajelee ihan vaan huvikseen. Älkää sortuko halpaan populismiin.

Miten vanhustenhoidon ongelmat korjataan?

Vanhustenhuollon ongelmia on kauhisteltu jo pidemmän aikaa ja aivan aiheesta. Ihmiset, jotka ovat olleet mukana taistelemassa itsenäisen Suomen puolesta ja jotka ovat olleet rakentamassa hyvinvointivaltiotamme kärsivät. Monelle hoivakoti tai laitos on kammottava irvikuva hyvästä loppuelämästä.

Tärkein voimavara vanhustenhuollossa on henkilökunta. On ihan sama kuinka hienoja laitoksia tai järjestelmiä meillä on, jos henkilökunta voi huonosti, eikä ehdi tekemään työtään. Pienellä palkalla, ylikuormittuneena työtään tekevät lähihoitajat ja muu henkilökunta ei pysty tekemään työtään siten, kuten heidän kuuluisi. Tästä seuraa, ettei hoito ja hoiva ole niin hyvää, mitä he pystyisivät tuottamaan, mikäli muut asiat olisivat kunnossa. Luonnollisena seurauksena tästä kaikesta kärsii hoivakodin tai laitoksen asukkaat.

Hoitajien hätään tulee oikeasti puuttua, eikä vain kauhistella ja hymistellä asiaa. Hyvinvoiva hoitaja, jolla on työn vaativuutta vastaava palkka ja työmäärä, pystyy tuottamaan laadukasta hoitoa ja hoivaa. Tämän seurauksena vanhusten elämänlaatu paranee ja he saavat arvoisensa hoidon. Tämä on näin yksinkertaista.

Tämä sama ongelma on yleinen sosiaali- ja terveysalalla, ei vain vanhustenhoidossa. Miksi näin on? Ihan sama miten päin asiaa katsoo, aina on kysymys rahasta. Rahaa ei ole koskaan riittävästi näille kansamme rakentajille. Rahaa kuitenkin on, on vain kysymys, miten asioita priorisoidaan. Mikä on tärkeintä ja mikä voi odottaa tai mitä voi jättää hankkimatta. Nämä asiat ratkaistaan valtion ja kuntien tasolla.